18.4.13 (TähänKIN tulee kuvia joskus kohta)
Meitä harmittaa, nimittäin huonosti toimiva Internet yhteys. Oikeastaan
voisi sanoa, että olematon yhteys. No mutta, siteeraan J:tä ”pitää muistaa että
olemme kehitysmaassa”.
V kävi tänään sukeltamassa. Kaatosateessa lähdettiin, 5 turistia ja opas.
Tässä heti suuri ero Lembonganin sukellus keskuksen toimintaan. Lembonganilla
yhtä opasta kohti oli vain 2 sukeltajaa.
Suuri ryhmäkoko ei ainakaan parantanut sukellusta. Olimme vain vajaat
40min pinnan alla. Kahdelta muulta loppui happi ja jouduimme lopettamaan.
Mitään erikoista ei näkynyt (mitä ei olisi jo Lembonganilla nähty). Bat fish
saattoi olla ns. ”uusi” kala, mutta siitäkään en ole aivan varma.
Yhden sukelluksen perusteella Lembonganin spotit olivat paremmat.
Huomenna on vielä toinen sukellus edessä, päivittelen siitä huomenna.
Iltapäivällä aurinko lämmitti. Lounaan jälkeen vuokrasimme snorkkelin
ja räpylät. Kävelimme saaren toiselle puolelle ja vietimme iltapäivän
kalastellessa ja snorklatessa. V yritti snorklata myös ”omalla” puolella saarta, mutta suuret
aallot tekivät siitä enemmän surffari ystävällisen kuin snorklaaja
ystävällisen.
Snorklatessa näimme rauskun, sekä muita värikkäitä kaloja. Ainakin V:n
mielestä sukellus on paaaaljon kivempaa
kuin snorklaus.
Illalla kävimme ostamassa veneliput
jolla pääsemme 20.4 siirtymään Lombokille. Laiva lähtee jo 8.00 ja matka
kestää veneellä 30min jonka jälkeen bussilla vielä 40min. Hirveää ajatella että
matkamme viimeinen osio alkaa kohta.
Punajalka J (piiikkasen palanu kintut…) voi nyt omin sanoin kuvailla
tekemisiään aamupävällä. Kalassahan se
tietty oli, kun vaimo oli sukeltelemassa.
Kuten aikaisemmin tuli mainittua, tuli edellisenä päivänä nähtyä
kalastukseen kelpaavaa aluetta. V:n hipsiessä sukeltelemaan J pakkasi siis
vavan kainaloon ja käveli onkipaikoille. Kaatosade hyökkäsi myös rannan
puolelle, eikä kastellut pelkästään sukeltajia.
Tämänkertainen tuntui jo melkein oikealta kalastukselta. Saaliiksi tuli
muutama pienehkö Snapper ja nokkakala. Nokkiksia oli paikkapaikoin paljonkin,
mutta ovat pirulaiset ”hieman” vaikeita koukuttaa. Tulipa siinä nähtyä alueella
liikuskelemassa pieni haikin, tämä ei valitettavasti kelpuuttanut perhoa. Hain lisäksi muitakin satunnaisia isompia
hahmoja liikuskeli heittokantaman sisäpuolella, mutta ei niillekään tarjotut
täyt kelvanneet. Tyypilliseen tapaan heitellessä ajantaju menee ja J myöhästyi
hieman sovitusta hotellitapaamisesta. V joutui respan pojilta pyytämään oven
avauksen. (V:n lisäys: Märissä bikineissä oli aikuisten oikeesti kylmä! Kun aurinko oli mennyt jonnekin piiloon ja
vettä ripotteli taivaalta)
Ja tulipa nyt sitten tosiaan tässä vaiheessa reissua poltettua itsensä
ensimmäistä kertaa. Aamun sateinen harmaus pääsi yllättämään ja iltapäivän
auringonpaiste varmisti asian. Polvista alaspäin on hieman helakat jalat nyt.
Hydrokortisionia ja tarkempana seuraavina päivinä.
Illalla, kun taistelimme nettiyhteyden kanssa rantaravintolassa
syömisen jälkeen saimme reissun ensimmäisen tarjouksen hassuheinästä. Kieltäydyimme
kohteliaasti.
xoxo
V&J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti